|
Turkulaiset kommunistit luokkasodan 90-vuotisjuhlassa
Vuoden 1918 luokkasodan juhla tammikuun lopulla keräsi T-talon täyteen juhlavieraita. Työväenvallankumouksen alkamista kunnioittamaan oli saapunut yli puoluerajojen 170 ihmistä, heidän joukossaan toistakymmentä punakaartilaisten jälkeläistä.
Vaikuttava, vahvasti aatteellinen juhla alkoi Turun entiset punakaartilaiset ry:n lipun kulkiessa kunniasaatossa juhlasaliin Warshavjankan tahdissa.
Tilaisuuden avannut Kaija Kiessling muistutti nyt olevan viimein aika, jolloin kaikki se uhraus, jonka maamme vähäväkiset joutuivat antamaan jopa henkensä kaupalla, on saamassa vähä vähältä myös oikeanlaisen julkisuuden.
- Kouluissamme on opetettu vuosikymmeniä väärin vuoden 1918 tapahtumista. Ja näin on edelleen
- Kuitenkin joukossamme olevilla on lähes jokaisella suvussaan joku, joka on ollut mukana joko taisteluissa, vankileirillä, menettänyt omaisiaan; miten tärkeää onkaan nostaa nuo tapahtumat, punakaartin miesten, naisten ja lasten taistelut ja kaikki kärsimykset vahvasti oikeaan päivänvaloon ja sille kuuluvalle paikalle.
Kaija Kiessling painotti kyseessä olevan asian, josta on puhuttava sen oikealla nimellä - kaihtamatta niitä kipeitä kohtia, joita hävinnyt osapuoli on joutunut vuosikymmeniä kantamaan ja joista se on joutunut vaikenemaan.
Kiessling myös kummasteli, miksei mikään muu työväenpuolue Turussa järjestänyt tapahtumaa asian johdosta. Hän kysyikin perustellusti, miten niissä arvostetaan työväenliikkeen vallankumouksellista perinnettä?
Juhlaesitelmän tilaisuudessa piti tietokirjailija Tuulikki Pekkalainen. Häneltä on yhdessä Seppo Rustaniuksen kanssa ilmestynyt viime vuonna tukeva teos Punavankileirit 1918 - suomalainen murhenäytelmä.
Kulttuurin punavärit hehkuivat
Tilaisuuden kulttuuriohjelma oli monipuolisen oivaltava avaten luokkasodan ajan tapahtumia hienosti myös nuoremmille kuulijoille. Eritoten Turun työväen eläkeläisten rapsodiaryhmä valloitti kuulijat. Ryhmä yhdisteli vapaamuotoisen taidokkaasti kaikille tuttuja ja tärkeitä työväenmelodioita, jotka eivät ole tänä päivänäkään menettäneet ajankohtaisuuttaan.
Rapsodiaryhmän jälkeen Konsan esittävän teatteriryhmän sävähdyttävät otteet näytelmästä Raunistulan housukaartilaiset palauttivat kuulijat 90 vuoden taa kertoen punakaartiin osallistuvien naisten tarinaa, unohtamatta huumoriakaan.
Turtiaista, Oksasta, Sinervoa, Rossia. Muiden muassa heidän punaisia runojaan tulkitsi juhlan päätteeksi aina yhtä tulisieluinen, kaikkien tuntema pitkän linjan kommunisti, näyttelijä Anneli Sauli.
Aatteen laulua
Yksi tilaisuuteen osallistuneista punakaartilaisten jälkeläisistä oli eläkeläinen, posteljooni Matti Laakso.
- Pidin tilaisuudesta ja sen ohjelmasta, erityisesti laulut koskettivat, koska olen itse jo kisällipojasta niitä laulanut, kertoo kohta 85 vuotta täyttävä Laakso. Yli 30 vuotta eläkeläisten kuoroon kuulunutta laulun harrastajaa onkin vaivannut se, ettei työväenlauluja enää esitetä tarpeeksi.
- Syksyllä päätimme, että T-talolla jatketaan jälleen työväenlauluiltoja. Viimeksi niitä järjestettiin neljä vuotta sitten, silloinkin suurella suosiolla.
Luokkasota on koskettanut Matti Laakson sukua laajalti. Hänen isänsä ja isoisänsä kuuluivat punakaartiin. Isoisä kaatui, pari tätiä oli vankileireillä.
- Minä ja kolme veljeäni saimme usein Raunistulan koulussa, opettajia myöten, kuulla olevamme ‘punikin kakaroita‘, kertoo Matti Laakso, Rauhanpuolustajien aktiivi, joka vastikään ‘vapautettiin’ taloudenhoitajan tehtävästä, jota hän hoiti kunnioitettavat 35 vuotta. Matti Laakso myös muistuttaa vapun lähestyvän jälleen:
- Kaikki innolla marssimaan, ettei aate unohdu!
JUHA SÄIJÄLÄ
Julkaistu Varsinais-Suomen Tiedonantajan numerossa 1/2008
|